:)

Milloinkohan sitä aikuinen oppii?

Tämä on taas niin tätä, jokainen aikuinen tietää että jos valvoo myöhään niin aamulla väsyttää.

Eilen illallakin tiesin että jos valvon myöhään, luultavasti koko seuraava päivä menee ”pilalle”.

Tänä aamuna kun heräsin, taas kysyin itseltäni että no oliko järkeä? Myöhäinen nukkumaanmeno ja pienten lasten yh:na olo ja yö heräilyt maustettuna töillä tai opiskelulla on aina yhtä terveen kuuloista.

Päiväni ei suinkaan kuitenkaan ollut pilalla :) oli ilo herätä maanantai aamuun vaikka väsyttikin, tänäkin aamuna sain nauttia aamukahvin keittämisestä toiselle ;) . Hirveällä kiireellä sitä lopulta taas sai aamun mennä mutta edelleenkin harjoittelupaikassa olin oikeaan aikaan. Työpäivä kieltämättä meni oikein sumussa, haahuilin haamuna sinne tänne hölmö hymyä muistuttava virne naamalla. Hommat sain kuitenkin tehtyä ja pian koitti kotiinlähdön aika.

Ihana uusi tuttavuuteni töistä toi minut kotiin, olen hyvin onnellinen että olen saanut tutustua häneen ja hänen perheeseensä, minulla on sellainen kutina että meistä tulee vielä oikeasti joskus todella hyviä ystäviä :)

Kotiin tultua minua odotti yllätys... olin vähän jo osannut tähän valmistautua. Isommat lapset oli tänäkina aamuna pari tuntia keskenään ja yleensä maanantaisin sen kyllä huomaa....

Kotona odotti aivankamalahirveäkauhea sotku! Naulakon hattutelineeltä oli kaikki kiireessä (vahingossa? :D ) pudotettu alas, keittiössä oli selvästi syöty aamupalaa ja juotu kaakaota.....

Niimpä päätinkin että tänään on siis siivouspäivä! :) motivaatiotani lisäsi onneksi uudet matot, jotka sain lahjoituksena ihanalta ihmiseltä joka niitä ei enää tarvinnut <3 kiitos <3

Loppupäivä/ilta nautiskeltiin pikkuisen kanssa toisistamme. Naurettiin yhdessä ja oltiin lähekkäin.

Isommat lapset menivät tänään isälleen siis ja minulla on nyt jo ihan kamala ikävä niitä pikkuriiviöitä <3 viikko erossa heistä tuntuu aina aivan liian pitkältä! Äidin rakkaus on kumma asia, mutta jotain käsittämättömän hienoa! Lapset ovat elämän eliksiiri <3